"Tällaista emme ole ennen nähneet" (Markus 2:12),
hämmästelivät ihmiset Jeesuksen valtaa antaa anteeksi syntejä ja he ylistivät
Jumalaa. Tämä valta kuului yksin Jumalalle, kuten juutalaiset Jeesuksen aikaan
tiesivät, ja Jeesus todisti saman vallan kuuluvan Ihmisen pojalle parantamalla
halvaantuneen miehen. Hänen tekemänsä ihme todisti ei ainoastaan Jeesuksen
jumalallisesta luonteesta, mutta vallasta ja voimasta, jota Hän olemuksessaan
kantoi.
Nyt Jeesus on poissa. Hänen sovituskuolema, ylösnousemus ja
taivaaseen asettuminen Jumalan oikealle puolelle herättävät kysymyksen: onko
Jeesuksen valta enää läsnä samassa voimassa kuin hänen maanpäällisinä
päivinään?
Vastaus tähän kuuluu Jeesuksen esittämässä vertauskuvassa
sulhasesta ja häävieraista: "Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on
poissa, ja silloin, sinä päivänä he paastoavat" (Markus 2:20). Jeesuksen
opetuslapset eivät paastonneet kuten Johanneksen ja fariseusten opetuslapset
Jeesuksen aikana, vaikka paasto oli yksi kolmesta keskeisimmistä tavoista
palvella Jumalaa Jeesuksen ajan juutalaisuudessa almujen annon ja rukouksen
lisäksi. Miksi? Jeesuksen ruumiillinen läsnäolo ylitti kaikki käsillä olevat ja
ajateltavat tarpeet etsiä Jumalaa. Hän antoi anteeksi syntejä, paransi,
vapautti riivattuja ja ruokki nälkäisiä. Kuitenkin tulee päivä, jolloin tämä
etuoikeus poistettaisiin opetuslapsilta. Silloin he paastoavat ja rukoilevat,
kun sulhanen on poissa. Jeesuksen opetus rukouksesta ja paastosta näyttää
viittaavan siihen, että seurakunnalla on lupaus hänen vallastaan ja voimastaan
mikäli he rukoilevat ja paastoavat.
Rukoilematon kristillisyys on päivämme epidemia ja emme koe
Jeesuksen valtaa ja voimaa keskellämme siten, että ihmiset tulevat keskellämme
syntiseksi ja tuovat moninaiset tarpeensa Jumalalle tiettäväksi rukouksin.
Seurakunta tarvitsee oppia enemmän kuin muistamaan Jeesuksen vertauskuvan
merkityksen ulkoa – sinun ja minun tarvitsee elää rukouksesta ja paastosta,
että Jeesuksen voima ja valta tulisi käsinkosketeltavan todelliseksi meidän
keskellämme. Rukoileva kristillisyys on paljon hyödyllisempi ja voimallisempi
tapa elää kuin elämä ilman rukousta.
In English: The Authority and Power of the Absentee Jesus
siis Ulla Rautiainen tervehtii ja sanoo:
VastaaPoistaRukouksesta voisi sanoa: ei tulisi olla kuin monisanaisuuteen tukehtuva loitsu, jolla yritän kääntää Jumalan mieltä minun mieltäni toteuttamaan, vaan sielunsyvyyteni avaamista Jumalan kosketukselle niin että Hän voi kääntää minun mieltäni toteuttamaan Hänen tahtoaan.
Vaan monestiko omat piintyneet tottumukset, uskomukset, muutoshaluttomuudet ja ”kyllä-minä-tiedän-mitä-Jumala-haluaa” - asenteet estävät tällaisen avautumisen?
Ja sitten vain hoen monisanaista loitsua ihmetellen, miksei ihmettä tapahdu.
siis Ulla Rautiainen (edelleenkin seurakunnan kirjoilla olevana toiveikkaasti parempia aikoja odotellen) tervehtii:
VastaaPoistaEsa, miksei blogisi etene? Lisää kirjoituksia. Kyllähän sulla sanottavaa olisi. Ettei hyvä alku jäisi yhden kirjoituksen blogiksi?
Lukuhaluisille, ja niille jotka siellä vielä olemassaoloni muistaa tarjoan omaa blogiani luettavaksi (sillä vuoroin vieraissa käydään ja informaation- ja ideoidenkulun pitäisi hyvässä seurakunnassa olla monisuuntaista, ei vain johtajistolta alaspäin, vaan ulkopuolelle heittäytyneiltäkin sisäänpäin).
Tässä osoitteessa siis rutkasti tekstejä, jos kiinnostaa pääni sisäiseen järkeilyyn (jossa ajoittain koen, jos uskallan niin sanoa jopa jumalallista kipinää leimahtelevan, ja jonka kirjoittamisen koen saatuna kutsumustyönäni, jos en pahasti ole erehtynyt) kirjallisessa muodossa tutustua, olkaatte siis hyvät, osoitetta saa ja toivotaan jaettaman eteenpäin kaikissa mahdollisissa yhteyksissä:
http://linnunratakirkkonikattona.blogspot.fi/
...jatkoa:
VastaaPoistablogiini pääsee myös alussa olevaa miss equna kohtaa klikkaamalla.
Tämä on nyt vähän sellainen kokeilu, onko minunlaiselleni oikeasti mahdollisuutta ja tilaa seurakunnassa, jos sinne takaisin ihan fyysisestikin palaisi, vai sivuutetaanko ajatukseni ja annettavani merkityksettömänä ja vähänkiinnostavana tai ehkä jopa paheksuttavana. JOS vielä palaan seurakuntaan, en palaa sinne vaikenemaan vaan vaikuttamaan. Tämä siis testaa, onko vastaanotto haluja siellä räväkästi mielipiteitään ilmaisevalle naiselle.