"Tällaista emme ole ennen nähneet" (Markus 2:12),
hämmästelivät ihmiset Jeesuksen valtaa antaa anteeksi syntejä ja he ylistivät
Jumalaa. Tämä valta kuului yksin Jumalalle, kuten juutalaiset Jeesuksen aikaan
tiesivät, ja Jeesus todisti saman vallan kuuluvan Ihmisen pojalle parantamalla
halvaantuneen miehen. Hänen tekemänsä ihme todisti ei ainoastaan Jeesuksen
jumalallisesta luonteesta, mutta vallasta ja voimasta, jota Hän olemuksessaan
kantoi.
Nyt Jeesus on poissa. Hänen sovituskuolema, ylösnousemus ja
taivaaseen asettuminen Jumalan oikealle puolelle herättävät kysymyksen: onko
Jeesuksen valta enää läsnä samassa voimassa kuin hänen maanpäällisinä
päivinään?
Vastaus tähän kuuluu Jeesuksen esittämässä vertauskuvassa
sulhasesta ja häävieraista: "Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on
poissa, ja silloin, sinä päivänä he paastoavat" (Markus 2:20). Jeesuksen
opetuslapset eivät paastonneet kuten Johanneksen ja fariseusten opetuslapset
Jeesuksen aikana, vaikka paasto oli yksi kolmesta keskeisimmistä tavoista
palvella Jumalaa Jeesuksen ajan juutalaisuudessa almujen annon ja rukouksen
lisäksi. Miksi? Jeesuksen ruumiillinen läsnäolo ylitti kaikki käsillä olevat ja
ajateltavat tarpeet etsiä Jumalaa. Hän antoi anteeksi syntejä, paransi,
vapautti riivattuja ja ruokki nälkäisiä. Kuitenkin tulee päivä, jolloin tämä
etuoikeus poistettaisiin opetuslapsilta. Silloin he paastoavat ja rukoilevat,
kun sulhanen on poissa. Jeesuksen opetus rukouksesta ja paastosta näyttää
viittaavan siihen, että seurakunnalla on lupaus hänen vallastaan ja voimastaan
mikäli he rukoilevat ja paastoavat.
Rukoilematon kristillisyys on päivämme epidemia ja emme koe
Jeesuksen valtaa ja voimaa keskellämme siten, että ihmiset tulevat keskellämme
syntiseksi ja tuovat moninaiset tarpeensa Jumalalle tiettäväksi rukouksin.
Seurakunta tarvitsee oppia enemmän kuin muistamaan Jeesuksen vertauskuvan
merkityksen ulkoa – sinun ja minun tarvitsee elää rukouksesta ja paastosta,
että Jeesuksen voima ja valta tulisi käsinkosketeltavan todelliseksi meidän
keskellämme. Rukoileva kristillisyys on paljon hyödyllisempi ja voimallisempi
tapa elää kuin elämä ilman rukousta.
In English: The Authority and Power of the Absentee Jesus
